Blogit

Miksi paikalla on väliä palautumisessa?

KIRJOITETTU HUHTIKUUN 24. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA

Onko sillä merkitystä, miten ja missä aloitat loman, viikonlopun tai vapaa-ajan vieton? Kyllä vain. Yksi syy tähän on paikkasidonnaisuus. Paikkasidonnaisuus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että meidän muisti ja kognitio ovat usein hyvinkin sidottuja paikkaan. Tämä taas käytännössä merkitsee sitä, että kun olemme jossain tietyssä paikassa, niin aivomme siirtyvät tilaan, jonka mieli yhdistää kyseiseen ympäristöön. Esimerkiksi makuuhuone ympäristönä voi rentouttaa ja työhuone aiheuttaa stressin tunteita. Tämän takia kannattaa muun muassa olla erillinen työpiste. Tässä blogissa mietin sitä, että kun lähden vaikka lomalle, niin miten voisin helpottaa työstä irtautumista paikkasidonnaisuutta hyödyntämällä. Yksi simppeli keino on tietenkin lähteä loman tai viikonlopun ajaksi kotoa pois. Varsinkin nyt kun on tehty enemmän töitä kotoa käsin. Tämä helpottaa aivojasi ymmärtämään, että nyt ollaan vapaalla. Aina ei tietenkään ole mahdollista lähteä pois kotoa mökille, hotelliin tai ystävien luokse. No, miten sitten voisi auttaa itseään irtautumaan työstä kunnolla, kun pois ei pääse? Aivoille voi antaa lähtösysäyksen vapaa-ajan moodiin suuntaamalla vaikka vain pihalle tai lähiympäristöön, paikkaan, jossa ei yleensä tee töitä. Lyhytkin hetki tällaisessa paikassa auttaa aivoja uudelleenohjelmoitumaan vapaa-ajanviettoon. Tämän jälkeen, vaikka palaisi kotiin, lomavaihde on päällä. Ei sen tarvitse olla mitään isoa, kauan kestävää tai wauta, ihan pienetkin teot riittää. Kokeile siis seuraavalla kerralla aloittaa lomasi tai viikonloppusi jossain, missä työpöytä ja läppäri ovat ulottumattomissa. Poikkea vaikka lähimetsään tai takapihalle ja katso auttoiko tämä sinua irtaantumaan työstäsi. Palautumisen buustaamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä, vaan pieniä valintoja sekä tekoja! Näillä ajatuksilla tänään.

Kiitos,

Sampo

Mikä ihmeen tauotustappio?

KIRJOITETTU HUHTIKUUN 5. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA

Kuulostaako tauotustappio-termi tutulta? Jos ei, niin ei mikään ihme. Keksin sen nimittäin tässä hetki sitten ihan itse 🙂 Avaanpa kuitenkin vähän tässä sitä, koska koen sen olevan hyödyllinen konsepti, vaikkakin keksitty sellainen. Yksinkertaisimmillaan tauotustappiossa on kyse samansuuntaisesta ajatuksesta kuin mitä tapahtuu kun keho kokee vaikkapa nestehukkaa. Nestehukka johtuu siitä, että kehostasi on poistunut enemmän nestettä kuin mitä sinne on tankattu. Tällöin kroppa ei ole tasapainossa ja hyvinvointi heikkenee. Tauotustappiossa ollaan siis juuri saman asian äärellä: jos tekee töitä pitkiä pätkiä ilman taukoja, hyvinvoinnin tasapaino järkkyy ja kognitiivinen suorituskyky laskee. Nesteen sijasta keho siis tarvitsee kipeästi hengähdyshetkeä. Kun teemme mm. ajatustyötä, kuormitumme kognitiivisesti, halusimme tai emme. Olemme me sitten oman elämämme superstaroja tai ihan vaan tavallisia pulliaisia, niin tätä kuormitusta tapahtuu. Nykytutkimuksen mukaan tämä kuormitus rupeaa n. 30 - 90 minuutin päästä vaikuttamaan työn laatuun negatiivisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskittyminen herpaantuu, luovuus laskee ja päätöksentekokyky heikentyy. Joten, jotta pysyisimme hyvinvoivina sekä laadukkaasti tuotteliaina, on oleellista, että pysymme balanssissa kuormituksen ja palautumisen kanssa. Parhaiten saamme tämän balanssin haltuun ja vältämme tauotustappion, kun otamme säännöllisesti palautumista mukaan työpäivään. Tämä tapahtuu parhaiten huokoistamalla päivää. Tauotus on yksi parhaista ja tärkeimmistä tavoista huokoistaa päivää tehokkaasti. Toinen hyvä keino on sisällyttää työpäivään tasaisin väliajoin tehtäviä, jotka ovat vähemmän kuormittavia, jopa palauttavia. Eli pysähdy, kuuntele ja tunnista milloin sinulle on hyvä pitää tauko ja tee siitä rutiini, jotta voit hyvin ja saat vähemmällä enemmän sekä laadukkaampaa aikaiseksi. Ennakoi, jotta et jää tauotustappioon. Kiitos, Sampo

Uppoutuminen - mitä se on ja miksi se kannattaa?

KIRJOITETTU 29.03.2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA

Uppoutuminen on monelle sanana tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Sanoisin että se tarkoittaa ihan samaa kuin flow: uppoutuminen vie mennessään ajan ja jopa paikan tajun. Usein puhutaan työhön uppoutumisesta, “work flowsta”, mutta uppoutua voi myös arjessa jos jonkinmoiseen tekemiseen. Uppoutuminen on siis myös sitä, kun töiden jälkeen teet itsellesi jotain tärkeää ja saatat jopa unohtaa työt kokonaan.

Miksi tällainen arjen uppoutuminen on erityisen tärkeää?

On tärkeää, että aivomme saavat välillä jotain muutakin tekemistä kuin jatkuvaa työasioiden prosessointia. Tällainen “joutilaisuus” ja vaihtoehtoiset keskittymistä vaativat aktiviteetit itse asiassa auttavat työntekoa ja siinä kehittymistä. Arjen tekemisiin uppoutumisen pitäisi olla osa työelämää, koska oppiminen tapahtuu itse asiassa tilassa, jossa työtä ei aktiivisesti tehdä. Tätä kautta mm. oivallukset ja innovaatiot syntyvät ja luovuus saa alkunsa. Kun uppoudumme johonkin mielekkääseen, ajatukset työstä häviävät ja saamme tarvitsevamme irtioton ja etäisyyden työhön.

Mihin sitä voisi sitten uppoutua?

Vaikka mihin. Mutta helpoiten ehkä uppoamme itsellemme merkityksellisiin ja mielekkäisiin asioihin, jotka liittyvät usein harrastuksiin tai läheisiin ihmisiin. Tärkeintä tässäkin on se, että tekeminen johon voit uppoutua, esiintyisi omassa arjessa säännöllisesti. Se, mitä se on, on sinusta kiinni. Tämän takia on hyvä pysähtyä ja etsiä itselleen sopiva uppoutumisen kohde ja tehdä siitä rutiini. Tämä auttaa sinua voimaan paremmin ja saamaan myös työstäsi enemmän irti. Anniina Virtanen puhuu uppoutumisesta hänen kirjassaan, Psykologinen palautuminen ← ota haltuun, jos ei jo ole, vahva suositus!

Uppoudu rohkeasti!

Kiitos,

Sampo

P.S. Voiko uppoutumista olla myös päivän aikana? Tästä varmasti jossain kohtaa enemmän 🙂

Psykopodiaa-jaksolla lähes 10 000 kuuntelua

KIRJOITETTU 16. MAALISKUUN, 2022 KIRJOITTAJA ANNI KUPILA

Noin vuosi sitten Sampo ja Mikko olivat vieraana Psykopodiaa-podcastissa kertomassa vähän siitä mitä me Korpi ForRestilla tehdään ja miksi. Tätä Mielen hyvinvointia luonnosta -jaksoa on kuunneltu jo lähes 10 000 kertaa, mikä on ihan mahtavaa! Jaksossa pohditaan esimerkiksi sitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnosta voi saada ja millä tavoin näitä vaikutuksia voi hyödyntää arjessa ja erityisesti työpäivien keskellä. Keskustelimme muun muassa esimiesten toiminnan merkityksestä työpäivän tauottamisessa, Korpi ForRestin tuotteista ja palveluista sekä meidän toteuttamista pilottikokeiluista ja niiden ohessa tehtyjen tutkimuksien tuloksista. Tiesitkö esimerkiksi, että taukojen lisääminen voi vähentää kiireen tuntua työssä, vaikka työmäärä pysyisi samana? Jos et ole vielä kuunnellut jaksoa tai haluat virkistää muistiasi, laita ihmeessä kuunteluun Spotifyssa, Apple Podcasteissa tai Googlen podcast-palvelussa! Kannattaa tutustua myös muihin Pyskopodiaa-podcastin jaksoihin, jotka löydät osoitteesta https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa-podcast Psykopodiaa on työterveyspsykologi sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan erikoispsykologi Nina Lyytisen juontama podcast, jossa hän keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa ajankohtaisista ilmiöistä psykologian näkökulmasta.

Palautuminen lomalla

KIRJOITETTU HELMIKUUN 1. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA

Mietin hyvin usein sitä, että kun kuulee ihmisten sanovan, että hienoa päästä lomalle lataamaan akkuja, palautumaan. Ymmärrän tämän jostain näkökulmasta, mutta toisaalta en ymmärrä sitä laisinkaan… Tutkimuksetkin kertovat, että loma ei juurikaan kanna kuin sen kaksi viikkoa ja tämän jälkeen on sama, onko sitä lomaa ollut tai ei, näin kuormituksen kannalta. Tämä lomalla palautumisen ajatus on turhan yleistä, vieläkin. Näin tammikuussa 2022 ei tarvitse paljoa selailla somea taaksepäin, kun pääsee käsiksi postauksiin, joissa ihmiset tuovat esille loman tarpeen, juuri tästä työn kuormittuvuudesta ja siitä, että ensimmäiset päivät menivät suurelta osin nukkumiseen. Lomalla on hyvä saada itsensä irti työstä ja työhön liittyvistä ajatuksista. Mutta jos lomasi menee siihen, että lataat itseäsi. Tarkoittaen sitä, että olet enemmänkin kuormittunut, uupunut työstäsi, niin onko tämä se, mikä on sitten työn tarkoitus tai sivutuote, jonka kuuluu mennä näin. Mielestäni kaikki ei ole kohdallaan, jos loman tarkoitus on palautua työstä… Pääseekö tällöin nauttimaan lomasta vai onko se jopa sairaslomaa… En siis itse jaksa uskoa, että jos haluamme voida hyvin, niin loman, kuuluisi olla palautumiseen tarkoitettua. Loman kuuluu olla aikaa, jolloin nauttia itselleen rakkaista ja merkityksellistä asioista sekä ihmisistä. Jos loma menee työstä palautumiseen, niin silloin on mielestäni jossain epäonnistuttu. Enkä siis tarkoita, että lomalla ei saisi tulla työhön liittyviä ajatuksia. Se on ihan normaalia ja myös terapeuttista, jos ei jää niihin liiaksi kiinni tai rupea tekemään asioita niiden suuntaisesti. Yksinkertaisesti loma lomana, aikana itselle. Ja palautuminen… nooh sitä pitäisi tapahtua arjessa, päivissä, jolloin ollaan työn äärellä. Joku voi kauhistua tästä ajatuksesta, mutta tutkimukset puoltavat tätä ajatusta, jos haluamme voida hyvin ja olla myös tuottoisia työssämme. Palautumisen on siis tärkeää tapahtua jo siellä työn äärellä, että emme kroonisesti kuormitu ja saamme itsemme nollattua onnistuneemmin jo seuraavan yönä, jotta olemme aamusta taas pirteänä, rauhallisena ja avoimena kohtaamaan niin haasteet kuin ihmiset. Kun seuraava lomasi koettaa, niin mitäs, jos olisitkin jo ensimmäisestä aamusta tuhannen tikissä ja intoa täynnä…

Kiitokset,

Sampo

Tuotteet ja palvelut
Tietoa meistä
Tutkimuksia
Meistä sanottua
Blogit