KIRJOITETTU HUHTIKUUN 24. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA
Onko sillä merkitystä, miten ja missä aloitat loman, viikonlopun tai vapaa-ajan vieton?
Kyllä vain. Yksi syy tähän on paikkasidonnaisuus. Paikkasidonnaisuus tarkoittaa
yksinkertaistettuna sitä, että meidän muisti ja kognitio ovat usein hyvinkin sidottuja
paikkaan.
Tämä taas käytännössä merkitsee sitä, että kun olemme jossain tietyssä paikassa,
niin
aivomme siirtyvät tilaan, jonka mieli yhdistää kyseiseen ympäristöön. Esimerkiksi
makuuhuone
ympäristönä voi rentouttaa ja työhuone aiheuttaa stressin tunteita. Tämän takia
kannattaa
muun muassa olla erillinen työpiste.
Tässä blogissa mietin sitä, että kun lähden vaikka lomalle, niin miten voisin
helpottaa
työstä irtautumista paikkasidonnaisuutta hyödyntämällä.
Yksi simppeli keino on tietenkin lähteä loman tai viikonlopun ajaksi kotoa pois.
Varsinkin
nyt kun on tehty enemmän töitä kotoa käsin. Tämä helpottaa aivojasi ymmärtämään,
että
nyt
ollaan vapaalla.
Aina ei tietenkään ole mahdollista lähteä pois kotoa mökille, hotelliin tai ystävien
luokse.
No, miten sitten voisi auttaa itseään irtautumaan työstä kunnolla, kun pois ei
pääse?
Aivoille voi antaa lähtösysäyksen vapaa-ajan moodiin suuntaamalla vaikka vain
pihalle
tai
lähiympäristöön, paikkaan, jossa ei yleensä tee töitä. Lyhytkin hetki tällaisessa
paikassa
auttaa aivoja uudelleenohjelmoitumaan vapaa-ajanviettoon. Tämän jälkeen, vaikka
palaisi
kotiin, lomavaihde on päällä. Ei sen tarvitse olla mitään isoa, kauan kestävää tai
wauta,
ihan pienetkin teot riittää.
Kokeile siis seuraavalla kerralla aloittaa lomasi tai viikonloppusi jossain, missä
työpöytä
ja läppäri ovat ulottumattomissa. Poikkea vaikka lähimetsään tai takapihalle ja
katso
auttoiko tämä sinua irtaantumaan työstäsi.
Palautumisen buustaamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä, vaan pieniä valintoja
sekä
tekoja!
Näillä ajatuksilla tänään.
Kiitos,
Sampo
KIRJOITETTU HUHTIKUUN 5. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA
Kuulostaako tauotustappio-termi tutulta? Jos ei, niin ei mikään ihme. Keksin sen nimittäin tässä hetki sitten ihan itse 🙂 Avaanpa kuitenkin vähän tässä sitä, koska koen sen olevan hyödyllinen konsepti, vaikkakin keksitty sellainen. Yksinkertaisimmillaan tauotustappiossa on kyse samansuuntaisesta ajatuksesta kuin mitä tapahtuu kun keho kokee vaikkapa nestehukkaa. Nestehukka johtuu siitä, että kehostasi on poistunut enemmän nestettä kuin mitä sinne on tankattu. Tällöin kroppa ei ole tasapainossa ja hyvinvointi heikkenee. Tauotustappiossa ollaan siis juuri saman asian äärellä: jos tekee töitä pitkiä pätkiä ilman taukoja, hyvinvoinnin tasapaino järkkyy ja kognitiivinen suorituskyky laskee. Nesteen sijasta keho siis tarvitsee kipeästi hengähdyshetkeä. Kun teemme mm. ajatustyötä, kuormitumme kognitiivisesti, halusimme tai emme. Olemme me sitten oman elämämme superstaroja tai ihan vaan tavallisia pulliaisia, niin tätä kuormitusta tapahtuu. Nykytutkimuksen mukaan tämä kuormitus rupeaa n. 30 - 90 minuutin päästä vaikuttamaan työn laatuun negatiivisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskittyminen herpaantuu, luovuus laskee ja päätöksentekokyky heikentyy. Joten, jotta pysyisimme hyvinvoivina sekä laadukkaasti tuotteliaina, on oleellista, että pysymme balanssissa kuormituksen ja palautumisen kanssa. Parhaiten saamme tämän balanssin haltuun ja vältämme tauotustappion, kun otamme säännöllisesti palautumista mukaan työpäivään. Tämä tapahtuu parhaiten huokoistamalla päivää. Tauotus on yksi parhaista ja tärkeimmistä tavoista huokoistaa päivää tehokkaasti. Toinen hyvä keino on sisällyttää työpäivään tasaisin väliajoin tehtäviä, jotka ovat vähemmän kuormittavia, jopa palauttavia. Eli pysähdy, kuuntele ja tunnista milloin sinulle on hyvä pitää tauko ja tee siitä rutiini, jotta voit hyvin ja saat vähemmällä enemmän sekä laadukkaampaa aikaiseksi. Ennakoi, jotta et jää tauotustappioon. Kiitos, Sampo
KIRJOITETTU 29.03.2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA
Uppoutuminen on monelle sanana tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Sanoisin että se tarkoittaa ihan samaa
kuin flow: uppoutuminen vie mennessään ajan ja jopa paikan tajun.
Usein puhutaan työhön uppoutumisesta, “work flowsta”, mutta uppoutua voi myös arjessa jos jonkinmoiseen
tekemiseen. Uppoutuminen on siis myös sitä, kun töiden jälkeen teet itsellesi jotain tärkeää ja saatat jopa
unohtaa työt kokonaan.
Miksi tällainen arjen uppoutuminen on erityisen tärkeää?
On tärkeää, että aivomme saavat välillä jotain muutakin tekemistä kuin jatkuvaa työasioiden prosessointia.
Tällainen “joutilaisuus” ja vaihtoehtoiset keskittymistä vaativat aktiviteetit itse asiassa auttavat työntekoa
ja siinä kehittymistä. Arjen tekemisiin uppoutumisen pitäisi olla osa työelämää, koska oppiminen tapahtuu itse
asiassa tilassa, jossa työtä ei aktiivisesti tehdä. Tätä kautta mm. oivallukset ja innovaatiot syntyvät ja
luovuus saa alkunsa.
Kun uppoudumme johonkin mielekkääseen, ajatukset työstä häviävät ja saamme tarvitsevamme irtioton ja etäisyyden
työhön.
Mihin sitä voisi sitten uppoutua?
Vaikka mihin. Mutta helpoiten ehkä uppoamme itsellemme merkityksellisiin ja mielekkäisiin asioihin, jotka
liittyvät usein harrastuksiin tai läheisiin ihmisiin.
Tärkeintä tässäkin on se, että tekeminen johon voit uppoutua, esiintyisi omassa arjessa säännöllisesti. Se, mitä
se on, on sinusta kiinni.
Tämän takia on hyvä pysähtyä ja etsiä itselleen sopiva uppoutumisen kohde ja tehdä siitä rutiini. Tämä auttaa
sinua voimaan paremmin ja saamaan myös työstäsi enemmän irti.
Anniina Virtanen puhuu uppoutumisesta hänen kirjassaan, Psykologinen palautuminen ← ota haltuun, jos ei jo ole,
vahva suositus!
Uppoudu rohkeasti!
Kiitos,
Sampo
P.S. Voiko uppoutumista olla myös päivän aikana? Tästä varmasti jossain kohtaa enemmän 🙂
KIRJOITETTU 16. MAALISKUUN, 2022 KIRJOITTAJA ANNI KUPILA
Noin vuosi sitten Sampo ja Mikko olivat vieraana Psykopodiaa-podcastissa kertomassa vähän siitä mitä me Korpi ForRestilla tehdään ja miksi. Tätä Mielen hyvinvointia luonnosta -jaksoa on kuunneltu jo lähes 10 000 kertaa, mikä on ihan mahtavaa! Jaksossa pohditaan esimerkiksi sitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnosta voi saada ja millä tavoin näitä vaikutuksia voi hyödyntää arjessa ja erityisesti työpäivien keskellä. Keskustelimme muun muassa esimiesten toiminnan merkityksestä työpäivän tauottamisessa, Korpi ForRestin tuotteista ja palveluista sekä meidän toteuttamista pilottikokeiluista ja niiden ohessa tehtyjen tutkimuksien tuloksista. Tiesitkö esimerkiksi, että taukojen lisääminen voi vähentää kiireen tuntua työssä, vaikka työmäärä pysyisi samana? Jos et ole vielä kuunnellut jaksoa tai haluat virkistää muistiasi, laita ihmeessä kuunteluun Spotifyssa, Apple Podcasteissa tai Googlen podcast-palvelussa! Kannattaa tutustua myös muihin Pyskopodiaa-podcastin jaksoihin, jotka löydät osoitteesta https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa-podcast Psykopodiaa on työterveyspsykologi sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan erikoispsykologi Nina Lyytisen juontama podcast, jossa hän keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa ajankohtaisista ilmiöistä psykologian näkökulmasta.
KIRJOITETTU HELMIKUUN 1. PÄIVÄ 2022, KIRJOITTAJA SAMPO POHJOLA
Mietin hyvin usein sitä, että kun kuulee ihmisten sanovan, että hienoa päästä lomalle lataamaan akkuja,
palautumaan. Ymmärrän tämän jostain näkökulmasta, mutta toisaalta en ymmärrä sitä laisinkaan… Tutkimuksetkin
kertovat, että loma ei juurikaan kanna kuin sen kaksi viikkoa ja tämän jälkeen on sama, onko sitä lomaa ollut
tai ei, näin kuormituksen kannalta.
Tämä lomalla palautumisen ajatus on turhan yleistä, vieläkin. Näin tammikuussa 2022 ei tarvitse paljoa selailla
somea taaksepäin, kun pääsee käsiksi postauksiin, joissa ihmiset tuovat esille loman tarpeen, juuri tästä työn
kuormittuvuudesta ja siitä, että ensimmäiset päivät menivät suurelta osin nukkumiseen.
Lomalla on hyvä saada itsensä irti työstä ja työhön liittyvistä ajatuksista. Mutta jos lomasi menee siihen, että
lataat itseäsi. Tarkoittaen sitä, että olet enemmänkin kuormittunut, uupunut työstäsi, niin onko tämä se, mikä
on sitten työn tarkoitus tai sivutuote, jonka kuuluu mennä näin. Mielestäni kaikki ei ole kohdallaan, jos loman
tarkoitus on palautua työstä… Pääseekö tällöin nauttimaan lomasta vai onko se jopa sairaslomaa…
En siis itse jaksa uskoa, että jos haluamme voida hyvin, niin loman, kuuluisi olla palautumiseen tarkoitettua.
Loman kuuluu olla aikaa, jolloin nauttia itselleen rakkaista ja merkityksellistä asioista sekä ihmisistä. Jos
loma menee työstä palautumiseen, niin silloin on mielestäni jossain epäonnistuttu. Enkä siis tarkoita, että
lomalla ei saisi tulla työhön liittyviä ajatuksia. Se on ihan normaalia ja myös terapeuttista, jos ei jää niihin
liiaksi kiinni tai rupea tekemään asioita niiden suuntaisesti.
Yksinkertaisesti loma lomana, aikana itselle. Ja palautuminen… nooh sitä pitäisi tapahtua arjessa, päivissä,
jolloin ollaan työn äärellä. Joku voi kauhistua tästä ajatuksesta, mutta tutkimukset puoltavat tätä ajatusta,
jos haluamme voida hyvin ja olla myös tuottoisia työssämme.
Palautumisen on siis tärkeää tapahtua jo siellä työn äärellä, että emme kroonisesti kuormitu ja saamme itsemme
nollattua onnistuneemmin jo seuraavan yönä, jotta olemme aamusta taas pirteänä, rauhallisena ja avoimena
kohtaamaan niin haasteet kuin ihmiset.
Kun seuraava lomasi koettaa, niin mitäs, jos olisitkin jo ensimmäisestä aamusta tuhannen tikissä ja intoa
täynnä…
Kiitokset,
Sampo